Meillä oli eilen taas reissupäivä. Pakkaslukemien pyöriessä tuolla -25 tietämillä, ei ollut mitenkään houkuttava ajatus pakata hevosta autoon ja ajaa Helsinkiin...
Mutta lähdettävähän  se oli, kun oli aika varattuna sekä Vermoon, että HippoSportin satulastudioon. Hieman myös huolestutti, mahtaisiko Muru olla eri mieltä autoon kiipeämisestä, kun edellisellä kerralla siellä joutui seisomaan 12 tuntia...
Mutta eipä hätää, kiltisti kiipesi kyytiin ja alkoi syödä heiniään.
JohannaL. uhrasi lomapäivänsä ja lähti kaveriksi reissuun, kiitos tästä =)
Perillä oltiin 50min. myöhässä, ei tosin tällä kertaa omasta syystä, joten hiukan arvelutti, mahtaisiko kohtelu klinikalla olla ihan  ystävällistä...
Onni onnettomuudessa meidän jälkeen vuorossa ollut asiakas oli joutunut pakkasen vuoksi perumaan tulonsa, joten ei sotkettu Puupposen Leenan aikatauluja ihan totaalisesti.
Kauhukuviahan näin jo siitä, kuinka hevonen seuraavassa hetkessä kirmaa irti raviradan takasuoralla, mutta kas kummaa, Muru käyttäytyi oikein hienosti! Naru tosin oli  varuiksi turvan ympärillä, kun välillä maisemia katsellessa ei iso hevonen voi huomata, että ihminen on haluamassa just sinne toiseen suuntaan.
Ja sitten juostiin suoraan ja ympyrällä. Ja taivuteltiin ja juostiin taas vähän suoraan ja lisää ympyrällä. Eskimoksi pukeutuneelle mammalle oikein hyvä aamujumppa! Ei vaikea arvata kumpi meistä oli hengästynyt tämän jälkeen...
Seuraavaksi jatkettiin röntgeniin ja otettiin about 16kpl kuvia eri puolilta alaviveliä ja etupolvista.
Murulla on ravurien typpivika vasemmassa etupolvessa, eli kun on juossut etupainoisena, niin polvet on ne, jotka pahiten ottaa iskut vastaan.  Ratsun uraa tämän ei pitäisi haitata, kun liikkumienen muuttuu niin paljon, ja painoa aletaan siirtää etuosasta takaosalle.
Kasvurajat edessä on vielä hiukan auki, joten korkeutta on varmaankin tulossa vielä jokunen sentti lisää.
Kun nämä terveysasiat oli saatu selvitettyä, pakattiin jälleen hevonen autooon, johon se taas kiipesi mukisematta! Nyt oli matkaa vain muutama kilometri, kun siirryttiin HippoSportiin. Aikataulusta  n. 1,5h myöhässä... Pakkanen tuli jjälleen pelastajaksi ja meidät otettiin vastaan, sillä Samin seuraava asiakas oli joutunut pakkasen vuoksi perumaan tulonsa!
Eli ollaankohan me Johannan kanssa sitkeitä, vai tyhmiä...?! Mutta ei hevonenkaan vaikuttanut olevan mitenkään vaivaantunut ilman johdosta ja olli lämpöisesti loimitettu matkan ajaksi.
Hiukan oli  Muru ihmeissään, kun kiivettiin uudenlaista lastaussiltaa ylös ja pujahdettiinkin sisään kauppaan satuloiden keskelle.
Mutta lungi tyttö sitten vaan seisoskeli kiltisti naruissa kiinni, kun aloitettiin sovittaminen. Tai no, eipä tuossa ihan hirveästi sovittamista ollut, kun ilmoitin jo sisäänastuessa, mikä satula se on, josta olen kiinnostunut ja kun se pistettiin selkään, niin eipä siinä kahta sanaa ollut, sopiko vai ei... =D
Eli nyt meillä on sitten Bates Innovan uusi malli, joka muuten on todellakin huomattavasti parempi kuin edeltäjänsä. Tässä on takakaari palautettu normaalimittoihin ja istuimen malli tätä myöden parempi. Takapaneelit on myöskin lyhennetty niin, että jäävät istuimen alle ja ovat takaa pyöristetyt, niin, että takakorkeassakaan selässä eivät nyt hankaa. Innova on meille siksikin todella hyvä valinta, että hevonen on niin nuori, siirtyy uuteen hommaan ja on tosiaankin takakorkea, niin selkähän  tulee muuttumaan varsinkin alkuun ihan kokoajan. Nyt on satula, jota voi muokata kokoajan helposti selän mukaan. Ja itsellenihän tuo on ihan perfect istua, ja siirrettävillä isoilla polvituilla saa tuen juuri siihen, mihin itselleen sen tarvitsee.
Hevoseni on kyllä hyvin viisas siinäkin suhteessa, että osaa ilmoittaa kun on hätä. Jo klinikalla se alkoi kaapia lattiaa, vaikka oli juusri seissyt ihan kaikessa rauhassa. No pissahan siltä sitten tuli. Sen jälkeen taas saattoi seistä ihan ok. Nyt satulastudiossa kesken sovituksen alkoi kaapia ja kaapia. Sen verran vielä on uusi tuttavuus minulle, etten sitten älynnyt mikä oli, kunnes tuli taas pissa... Onneksi tähän on varauduttu ja nerokkaan palapeli-kumimaton altahan löytyi viemäri. Eli emme aiheuttaneet valtaisaa tulvaa...
Nyt siis tiedän, että jos Muru alkaa yhtäkkiä kaaputtaa etusellaan maanisesti, eikä mitään ilmiselvää syytä ole näkyvillä, niin jos mahdollista, se kannattaa siirtää karsinaan, sillä on pissahätä!
Voin suositella HippoSportia muillekin satulaa etsiville. Palvelu oli hyvää ja tehokasta, ja valikoimaa riittää!
Eihän siinä sitten muuta kuin hevonen jälleen autoon ja kotimatkalle. Nyt homma oli Murulle jo niin tuttua, että kiipesi ihan suorilta sisään ja osasi kääntyä sivuttain, niin että sain sivulaidan kiinni. Ja kotimatka sujui ihan yhtä rauhallisissa merkeissä.
Voin vain todeta, että hevoseni ei siis stressaa kuljetusta ja autoilua millään lailla, vaan ottaa asian ihan normaalina elämään kuuluvana toimintana. Voi kunpa pystyisin itse samaan!!
Päivän saldo:
1) Ratsukäyttöön soveltuva hevonen
2) Täydellinen satula
3) Tyhjä lompakko

Eli nythän sitä sitten on ruvettava ratsastamaan! Heti kun nää pakkaset on ohi siis....