Kesä on ollut niin hektinen, että blogissa on ollut hiljaiseloa viimeiset pari kuukautta...
Mikäs kesäloma se sellainen olisi, ettei niin paljon puuhaa, että varsinainen lomailukin jäi kyllä tosi vähälle. Ja vaikkakin Maisuli kuntoutui sitten ihan hyvin tuosta hokinreiästä etujalassaan, niin en kuitenkaan lomani aikana kesäkuussa ratsastanut kuin muutamia kertoja, ja loppuajan Maiju sai pidellä laidunlomaa.
Syynä kiireisiin oli se, että järjestelin muuttoa Brobysta Siuntion hoodeille!
Nyt siis olemme koko joukko, minä, koirat ja hevonen sitten siuntiolaisia.
Maiju muutti tuttuun paikkaan (minulle, ei Maiulle tuttu) Soldaliin.
Maiu oli tarkoitus ensin laittaa sekalaumaan isolle laitumelle, mutta aika pian todettiin, että ei hyvää seuraa, kun laitetaan kiiman tekevä tamma koko kesän yhdessä jo olleeseen sekalaumaan. Maiu saikin sitten ihan oman laidunlohkon, jossa onneksi tuntui viihtyvän yksinkin ihan hyvin.Vielä kun sai sitten naapurilohkolle muutaman ponitamman, niin oli sopivasti seuraakin.
Ja nyt vasta elämä onkin mallillaan, kun sai naapurilohkolle kaksi poniruunaa...!
Ja sitten ne ihan parhaudet, jotka teki tästä muuttoruljanssista kaiken vaivan arvoiset:
Koirat pääsee taas tallille mukaan, ja voi pojat kuinka ne nauttii!! =))) Ja minä nautin, kun näen, kuinka iloisia ne taas on, kun ovat päässeet mukaan touhuihin (ja lantalaan...)
Painonsa arvoisia kullassa ovat tallinomistajat, jotka ovat niin eläinrakkaita, että haluavat ottaa kaikkien tallilaistensa eläimet huomioon, iso kiitos Birgitalle ja Gustulle =)))
Fifi ja Myrtti suorittivat tässä eräänä iltana tärkeää tehtävää ja valvoivat, että ponien estetunti sujuu kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Fifi on kerännyt itselleen myös jo arvolleen sopivan ihailijakaartin tallilta ja aina löytyy syli, johon pääsee lepuuttamaan..
Ja se toinen iiiso plussa joka puolsi muuttoa ihmisten ilmoille on siis se, että nyt sain meille taas ratsuttajaksi Stina Kilven, joka aikoinaan Erkin laittoi mulle alkuun. Ja täytyy sanoa näiden viiden kerran perusteella jo, että valmista tulee kun sen osaa =))))
Jaloissaan sekoileva, joka suuntaan vino tamma näyttää ajoittain jo ihan oikealta ratsulta! Itse olenkin lähinnä maastoillut ja juoksuttanut, kun en toki halua aiheuttaa mitään massiivista takapakkia tähän ratsun hommien opetteluun. Seuraavaksi otetaankin sitten taas mukaan Pasasen Mian valmennukset, että saataisiin nuo omat taidot taas edes jotenkuten ajan tasalle. Tästähän alkaa olla sellaiset 10kk, kun olen viimeksi ihan kunnolla ratsastanut... =O
Maastohevosenakin Maisuli on kyllä jo kunnostautunut. Aluksihan se ei meinannut selviytyä metsäpoluista mitenkään kaikkine jalkoineen, mutta nyt osaa jo hienosti hidastaa kun sille sanoo varovasti. Kalliothan yhä ovat asioita, joita pitää jäädä tuijottamaan. Voihan se olla, että riittävän kauan kun tuijottaa, niin sieltä se karhu vaikka tuliskin...
Kaikin puolin meillä siis on ollut oikein onnistunut kesä =)
Loppuun vielä kuvapläjäys a la Stina & Maiju
