Oltiin stressattu säätilaa jo ties kuinka kauan etukäteen, ja tietenkin ihan turhaan, silllä sää ja ajo-olosuhteet todella suosivat meitä. Ja niinkuin säätilan stressaaminen muutenkaan mitään auttaisi, se on mitä on... Ainoastaan Karjaa-Mäntsälä välillä oli tie jäinen, siitä Ouluun saakka saatiinkin sitten ajella kuin kesällä konsanaan.
Auto aiheutti hieman ongelmia, kun Jyväskylän kohdilla se alkoi sytyttää kolmea varoitusvaloa, ja kun ei varsinaisesti mekaanikkoja oltu kukaan, niin hieman paniikkiahan se aiheutti! Soittokierrosta siitä sitten vaan kaikille mahdollisille autoista jotain tietäville tutuille, ja loppulauselma kaikilla oli onneksi, että ajoa vaan kun kerran kulkee... Päästiin siis perille Ouluun 12 tuntia myöhemmmin.
Perillä majoituimme Pikku-Maijun omistajan Päivin luokse yöksi ja aamulla sitten vaan tallille pakkaamaan hevonen kyytiin ja kotimatkalle.
Onneksi se oli saanut olla tunnin verran tarhassa ennen edessä olevaa automatkaa. Varustettiin se matkaa varten toppahuppuihin, bootseihin ja villaloimeen. Hiukan P-M tuijotteli outoa kuljetusvälinettä, mutta kiipesi sitten mukisematta kyytiin ja kotimatka alkoi!
Näin jälkikäteen kirjoitettuna tuo matka ei vaikuta niin pitkän pitkältä, mitä se todellisuudessa oli. Yltiöpositiivisina hihkuimme kun oli "enää" 550km jäljellä, jihuu... Onneksi keli pysyi yhä hyvänä ja asfaltit sulana.
Taukoja pidettiin tunnin-parin välein, koska ilman vakionopeuden säädintä kävi kyllä jokseenkin kaasujalan päälle tuo matka! Varsinkin, kun olin juuri edellisenä päivänä telonut nilkkkani ihan huolella... Yksi pidempi paussi pidettin Jyväskylän jälkeen, kun käytiin itse syömässä, ja sai Pikku-Maiju levähtää paikoillaan olevassa autossa. Ja p i s s a t a !!! Ainoa kerta, kun se kaapi lattiaa, oli se, kun tuli pissahätä, eikä voinut ajon aikana tehdä.
Muutenkin on kyllä niin uskomattoman hyvä ja rento matkaaja, ettei tosikaan!! Lutuisinta ikinä, kun toinen lepuuttaa päätään ruokintapöydällä, heiniä tyynynä ja on ihan umpiunessa <3 <3 <3 Jos tuli joku isompi töyssy, niin silloin havahtui, ja kääntyi katsomaan tähystysikkunasta kysyvästi, että joko ollaan perillä, vai miksi herätitte... =D
Paluumatka otti sen saman 12 tuntia aika tarkalleen ja 21.30 vihdoin oltiin kotona.
Otettiin hevonen ulos, mistä seikasta hän oli suorastaan hämmästynyt, ettäkö täältä vihdoin pääsee uloskin! Täytyy ensitilassa käyttää hänet ihan vaan sisälllä jossain kulkupelissä, että ymmärtää, ettei se aina tarkoita 12h matkaa, jos sinne kiipeää...
Taluttelin 10min pihalla, ja sitten pääsi karsinaansa tutustumaan uusiin naapureihinsa Toivoon ja Calleen.
Kyllähän sitä tuollaisen rentoreiskan kanssa on helppo matkustaa, kun ei tosiaan kuljetusta stressaa lainkaan, ja uudessa paikassakin vaan tervehti naapurit, ja alkoi syödä heiniään =)
Kaikki vaikutti olevan kunnossa, joten maltoin sentään lähteä yöksi kotiin...
Ai niin, toppahuput pysyi kiltisti koko matkan päässä, mutta ensitöikseen, kun pääsi ulos autosta, niin ravisti ne irti =D Hassu hevonen <3
Näin jälkikäteen kirjoitettuna tuo matka ei vaikuta niin pitkän pitkältä, mitä se todellisuudessa oli. Yltiöpositiivisina hihkuimme kun oli "enää" 550km jäljellä, jihuu... Onneksi keli pysyi yhä hyvänä ja asfaltit sulana.
Taukoja pidettiin tunnin-parin välein, koska ilman vakionopeuden säädintä kävi kyllä jokseenkin kaasujalan päälle tuo matka! Varsinkin, kun olin juuri edellisenä päivänä telonut nilkkkani ihan huolella... Yksi pidempi paussi pidettin Jyväskylän jälkeen, kun käytiin itse syömässä, ja sai Pikku-Maiju levähtää paikoillaan olevassa autossa. Ja p i s s a t a !!! Ainoa kerta, kun se kaapi lattiaa, oli se, kun tuli pissahätä, eikä voinut ajon aikana tehdä.
Muutenkin on kyllä niin uskomattoman hyvä ja rento matkaaja, ettei tosikaan!! Lutuisinta ikinä, kun toinen lepuuttaa päätään ruokintapöydällä, heiniä tyynynä ja on ihan umpiunessa <3 <3 <3 Jos tuli joku isompi töyssy, niin silloin havahtui, ja kääntyi katsomaan tähystysikkunasta kysyvästi, että joko ollaan perillä, vai miksi herätitte... =D
Paluumatka otti sen saman 12 tuntia aika tarkalleen ja 21.30 vihdoin oltiin kotona.
Otettiin hevonen ulos, mistä seikasta hän oli suorastaan hämmästynyt, ettäkö täältä vihdoin pääsee uloskin! Täytyy ensitilassa käyttää hänet ihan vaan sisälllä jossain kulkupelissä, että ymmärtää, ettei se aina tarkoita 12h matkaa, jos sinne kiipeää...
Taluttelin 10min pihalla, ja sitten pääsi karsinaansa tutustumaan uusiin naapureihinsa Toivoon ja Calleen.
Kyllähän sitä tuollaisen rentoreiskan kanssa on helppo matkustaa, kun ei tosiaan kuljetusta stressaa lainkaan, ja uudessa paikassakin vaan tervehti naapurit, ja alkoi syödä heiniään =)
Kaikki vaikutti olevan kunnossa, joten maltoin sentään lähteä yöksi kotiin...
Ai niin, toppahuput pysyi kiltisti koko matkan päässä, mutta ensitöikseen, kun pääsi ulos autosta, niin ravisti ne irti =D Hassu hevonen <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Asiattomia/herjaavia kommentteja ei julkaista, joten käytäthän siivoa kieltä kiitos =)
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.