Tosin ihan tarkoituksellista oli kyllä antaa ajan kulua tuosta marraskuun lopusta huomaamatta ohi, sillä yhä vielä Erkin kuolema luo tumman varjon tuonne vuoden loppupuoliskolle.
Tämän kertainen Tukholman HorseShow reissu sujui kuitenkin iloisissa merkeissä ja Maijukin selvisi sillä välin hengissä kotona! Eläinlääkärihän toki kävi sen matkaanlähdön aamuna vielä tutkimassa, jotta uskalsin turvallisin mielin poistua maasta. Lisäksi samalla tallilla asuva eläinlääkäriopiskelija lupautui tarkkailemaan Maijun vatsaääniä reissun ajan.
Reissusta siis selvittiin ja vuodenvaihteessahan koitti mun ja Maisulin ensimmäinen vuosipäivä! Kyllä aika menee nopeasti, eikä millään uskoisi, että Maiju on ollut mulla jo kokonaisen vuoden.
Tammikuun pimeinä ja loskaisina päivinä tulin myös siihen tulokseen, että me tarvitsemme ehdottomasti hoitajan! 7 päivää viikossa tallilla, 365 päivää vuodessa vaan kertakaikkiaan on liikaa, jopa tällaiselle intomielelle kuin minä...
Tuumasta toimeen ja ilmoitusta kehiin, eikä aikaakaan, kun löysimme Annen, josta onkin sittemmin tullut aivan korvaamaton apukäsi Maijun hoitoon ja liikutukseen. Megalomaanisen iso kiitos tästä!!!! =)))) Jokainen hevosenomistaja varmasti tunnustaa sen tosiseikan, että HYVÄ hoitaja on enemmän kuin painonsa arvoinen kullassa!
Toistaiseksi nämä auvoiset tallivapaat on kuluneet lähinnä sohvannurkassa makoillen ja nautiskellen siitä ihanasta ajatukseata, että ei tarvitse lähteä tallille, ja hevonen tulee silti hoidettua ja liikutettua!! Kunnianhimoisena tavoitteena olisi ryhtyä käymään uimassa edes kerran viikossa, kunhan nyt tästä lepovaiheesta ensin piristyn....
Ratsastuksellisesti ei ole oikein juuri mitään uutta kerrottavaa. Viimeiset 2 kuukautta ollaan nyt lähinnä tallusteltu käyntiä enemmän tai vähwmmän peilijäisillä alustoilla. On tämä Suomen talvi ihana..... Ollaan kuitenkin nuo Mia Pasasen kouluvalmennukset pyritty säännöllisesti pitämään kerran viikossa tai kahdessa. Naapurin maneesia onneksi saa vuokrata, niin pysyy edes joku roti tässä hommassa.
Ajamaan ei olla päästy oikeastaan koko talvena kuin ihan pari kertaa, kun peilijäälle ei uskalla koppiksilla lähteä ja rekiajeluihin ei ole riittävästi lunta. Kirottua...
Mutta otetaan siinä asiassa sitten vahinko takaisin heti kunhan kevät koittaa ja tiet vihdoin sulaa hiekalle.
Loppuun muutama kuvatus tästä talviajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Asiattomia/herjaavia kommentteja ei julkaista, joten käytäthän siivoa kieltä kiitos =)
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.