Maiuhan kengitettiin tuossa huhtikuun lopussa, ja siinä sattui pieni haveri, kun kengittäjä onnistui vuolemaan hiukan liian syvältä. Kaviopaisehan siitä kehkeytyi herkkähipiäiselle tammalle. Viikon verran sitten sai tuusata kaviohaudetta, milloin milläkin virityksellä, että sai sen pysymään edes yön yli. Oriprim kuuri oli pakko aloittaa, kun haude anyway kului puhki sieltä täältä ja paraneminen ei ottanut alkaakseen. Viikon päästä onneksi alkoi olla kavio sen verran kunnossa, että siihen saatiin lyötyä kenkä takaisin.
Ja kun saatiin kenkä, pääsi Maiu aloittamaan myös laidunkauden!
Ekaa päivää laitumella
Maiu & Mambu
Pari päivää sujuikin ihan hyvin, kunnes sitten laumaan laitettiin uusi hevonen, jonka kanssa Maiu ei ollut koskaan ollut vielä tekemisissä, ellei karsinan kaltereiden läpi haistelua lasketa... Potkimiseksihan se sitten tutustuessa meni, mikä nyt ei mitenkään yllättävää ole, eikä yleensä vakavaakaan, kun laitumella on tilaa väistää.
Se mikä pisti homman ihan uuteen valoon, olikin sitten hokkikengät, jotka tällä toisella oli vielä näin toukokuun puolivälissä jalassa. Kun omistajansa oli unohtanut, että sillä vielä hokit oli. Öööö, miten voi unohtaa moisen asian, jos ylipäätään edes silloin tällöin putsaa hevosensa kaviot.....??
No, tästä unohduksesta johtuen Maiu on nyt kaksi viikkoa jälleen syönyt Oriprimia ja pitänyt Betadinehaudetta jalassaan. Itselläkin toki muuta tekemistä olisi kuin kaksi kertaa päivässä käydä syöttämässä lääkemössöjä ja hoitamassa haavaa. Mutta eniten säälittää kuitenkin hevonen, joka ne kivut joutuu kestämään.
Värillä on väliä, pinkit pintelit pidettiin paljon kiltimmin jalassa...!
Haava ei myöskään alkanut parantua hoidosta huolimatta ja myös polvi turposi parin päivän päästä potkusta lähinnä jalkapalloa muistuttavaksi hyytelöpalloksi, joten oli kutsuttava eläinlääkäri tutkimaan, mikä siinä oli esteenä paranemiselle. Muuten olisi pitänyt kiikuttaa hevonen klinikalle, mutta nykyisin onneksi sieltä saa tälle seudulle tilattua kotiin eläinlääkärin, jolla on kannettava röntgenlaite!
Jalka röntgenkuvattiin ja ultrattiin. Haavassa on yhä tulehduspesäke, josta ulottuu ontelo luun pintaan saakka. Luu itsessään on luojan kiitos siisti, eikä ole saanut osumaa. Yleensä tällaisiin tulehduksiin käytetään penisilliiniä, mutta kun ei Maiulle voi sitä piikittää aiemmin saadun shokin vuoksi, niin Oriprimilla on mentävä, sekä Metacamilla.
Maiulla on selkeästi jotensakin huono vastustuskyky, miksi sen oma keho ei oikein handlaa noita tulehduksia, vaan ne sitten pitkittyvät ja vaativat kemiallista apua paranemiseen. Pitänee konsultoida jotain yrttityyppiä, josko jollain luonnon omalla poppakonstilla saisi tuota kehon vastustuskykyä paranneltua.
Ratsastamisen voi pikkuhiljaa aloittaa, joskin polven turvotus saattaa aiheuttaa alkuun ontumista, jonka pitäisi vertyessään helpottua.
Laskuahan tästä koko hokkihässäkästä on nyt tähän saaka kertynyt n. 570 euroa. Että aika kalliiksi voi tuollainen välinpitämättömyys tulla....
Mutta mitä tästä opin? Vastoinkäymisethän menisi vallan hukkaan, jos ei niistä ottaisi opikseen!
Opin, että hevoseni ei enää koskaan mene uusien tuttavuuksien kanssa samaan laitumeen, ennenkuin olen itse henk. koht. tarkistanut, että niiltä myös on hokit poistettu.
Potilas itse on ottanut jalkansa piinaamisen kyllä erittäin hienosti! Se tulee aina portille, kun sitä menee hakemaan, vaikka tietää, että taas teen jalalle jotain ikävän tuntuista! Ja lääkkeet se popsii mukisematta ruuan seasta. Nämä ovat hyvinkin elämää helpottavia asioita silloin, kun olet lähdössä 3.45 aamulla ajamaan töihin, ja ennen sitä täytyy saada hevonen hoidettua ja lääkittyä.... Nyt sentään homma helpottuu sen verran, että voin antaa pelkät lääkkeet, kun jalkaan ei tarvitse tehdä haudetta eikä kylmätä sitä. Ja mikä parasta, alkaa kesäloma, niin voi aamulääkkeet ryhtyä antamaan oikeasti aamulla, eikä keskellä yötä!
Näillä mennään nyt, ja jännityksellä odotellaan, josko seuraava päivitys olisi jo jotain ratsastukseen liittyvää, vai jatketaanko tapaturmalinjalla...
Sentään jotain positiivistakin on tapahtunut! Maiusta ja Sniffestä on tullut kaverit ja ensimmäistä kertaa näin Maiun hoitavan kenenkään kanssa =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Asiattomia/herjaavia kommentteja ei julkaista, joten käytäthän siivoa kieltä kiitos =)
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.