Ehdittiin tuossa muutama viikko harjoitella ratsastuksen alkeita ja Maiu alkoikin jo ihan hienosti ymmärtää, mmitä se selässä istuva tyyppi oikein tahtoo, kun kantapäillä naputtelee kylkiin.
Maastossakin ehdittiin ratsain käydä muutamaan otteeseen, niin kaverin kanssa kuin yksinkin =)
Casby & Maiu maastoilemassa
Olen Maiun vapaanajuoksemisepisodin jälkeen enemmän ja vähemmän huolestuneena seuraillut sen vasemman etujalan reagointia ajo- ja ratsastuslenkkeihin. Se ei ole reagoinut pahasti, mutta minun makuuni (jokseenkin jalkahysteerikko kun olen...) se on kerännyt liikaa nestettä ja ajoittain lämpöillyt liikutuksesta. Kylmäyksellä on kuitenkin toistaiseksi palautunut aina normaaliksi.
Mutta koska mielenrauhaahan ei asiassa saa, ennenkuin jalka on tutkittu, niin kutsuin luottoeläinlääkärini Tarjan tutkimaan se. Ja niiinpä vain ultrauksessa löytyi hankositeestä vammakohta. En siis ihan turhaan ole jalkahysteerikko, ties kuinka pahaksi vamma olisi ehtinyt, jos en olisi reagoinut jo näihin pieniin merkkeihin.
Varsinaisesti Maiu ei jalkaa ole ontunut, satunnaista epäpuhtautta lukuunottamatta, ja nytkäään emme voineet ontumatutkimusta juokjsutuksineen tehdä, koska Maiu oli edellisenä iltana saanut annoksen Metacamia, joka yhä vaikutti, joten ontuma ei olisi kuitenkaan tullut esille.
Metacamia miksikö...?
No siksi, että juurikin edellisenä päivänä se oli onnistunut tarhassa telomaan silmäkulmansa niin, että jouduin kutsumaan päivystävän eläinlääkärin katsomaan sitä.
Muuten oltaisiin voitu suosiolla odotella tuohon seuraavaan päivään, että Tarja olisi tutkinut silmänkin, mutta kun oli niin rajoilla, että olisiko tuon vielä voinut tikata, mikä sitten taas olisi ollut tehtävä hetimmiten. Mutta ei, kyllä tuosta sen verran oli tavaraa irti haavan keskeltä, ettei kannattanut ompeluhommiin ryhtyä, joten mennään sitten putsaamalla ja antibioottisalvalla. Jos käy tuuri, niin tuo pinta jää epätasaiseksi vain ulkopuolelta, eikä mikään hankaisi silmää.
Maiu antaa onneksi tosi hyvin hoitaa silmää ja laittaa voiteen.
Nyt sitten siis on edessä 3 viikkoa lepoa ja aivojumppaa. Tässä meitä auttaa eläintenkouluttaja Nina Sokolow, jonka "koe-eläimenä" Maiu toimii eläintenkouluttajan näyttökokeessa. Se on hyvä, että edes jotain aktiviteettia löytyy sairasloman ajallekin, niin pysyy nuori hevonen järjissään (hope so...!)
Viikon verran laitetaan jalkaan nyt DMSO linimenttiä, sitten annetaan viikon Metacam-kuuri, jonka jälkeen muutama päivä taukoa lääkityksessä ja uusi ultraus & ontumatutkimus.
Peukut pystyyn siis vaan, että jalka ja silmä lähtevät hyvin paranemaan, ja ettei uusia vammoja nyt ihan tähän tahtiin enää tulisi...
Ratsastamaan pääsen tässä kuitenkin, kun Sofia ja Markus ystävällisesti lainaavat herrasmiesratsuaan Casbyä =) Siinäpä sitä onkin haastetta kerrakseen pesunkestävälle suokkitädille, joka on tottunut tasaiseen kyytiin askellajissa kuin askellajissa.... Mutta niinhän se on, että jos siinä ravissa oppii istumaan, niin osaa sitten kyllä istua ihan minkä selässä tahansa!
Lopuksi vielä muutama kuva maastoretkiltä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Asiattomia/herjaavia kommentteja ei julkaista, joten käytäthän siivoa kieltä kiitos =)
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.